Fi 2.1 Eino Leinon runo Aurinkolaulu
“Paha ei ole kenkään ihminen,
vaan toinen on heikompi toista.
On hyvää rinnassa jokaisen,
vaikk' aina ei esille loista.”
Näin kuului Eino Leinon tunnettu säe.
a) Itse tulkitsen runon niin että kukaan ihminen ei ole paha, on vain vahvempia ja heikompia ihmisiä jotka vastustavat pahaa eri verran ja että jokainen ihminen on ainakin jotenkin hyvä vaikkei se aina näy.
Eli Leinon käsitys ihmisen pahuudesta on melko optimistinen sanoen ettei kukaan ole läpimätä. Toisaalta tämä voi olla hyvinkin totta. On melko vaikeaa löytää ihmistä joka olisi kaikin tavoin paha, joten yhdyn melko lailla Leinon sanoihin. Tavallaan tämä käsitys on melko yleinen ihmisten keskuudessa eli mielestäni runo ei tuo esiin mitään mullistavaa ja erilaista käsitystä pahuudesta. Mutta viisaita sanoja silti.
b) Ihmisen pahuudesta keskusteltaessa herää usein kysymys oikeasta ja väärästä. Eli onko pahuus siis väärin toimimista? Mielstäni asia ei ole ihan näin yksinkertainen. Ja tietystihän ensin pitäisi määritellä mikä on oikein ja väärin.
Mielestäni pahuus on kyllä aina väärin, mutta väärin tekeminen ei välttämättä ole pahuutta. Asiaa on vaikea selittää..
Jotkut voivat ajatella että murhaaminen on pahuutta mikä on hyvin perusteltua ja olen aivan samaa mieltä. Tämän esimerkin kautta voisin vähän koittaa purkaa tätä asiaa. Eli mikä tekee murhaamisesta pahuutta: riistät toisen ihmisen hengen eli näin ollen vapauden, teet toiselle jotain vastoin hänen omaa tahtoaan, teet moraalisesti väärin, ajattelet vain itseäsi..
Tällaiset asiat voidaan yhdistää pahuuteen, mutta näidenkään asioiden kautta on vaikea päästä kiinni todelliseen pahuuteen ja mitä se on. Aina voi kysyä: miksi tappaminen on väärin (koska riistät toisen vapauden), miksi vapauden riisto on väärin (teet jotain toiselle vastoin hänen tahtoaan)...Tämä vain jatkuu ja jatkuu eikä tällä tavalla ikinä saada selville mikä on oikeasti pahaa.
Joten mielstäni pahaa ei välttämättä ole olemassa on vain erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Tietysti suurin osa pitää murhaamista pahana, mutta tuskimpa osaavat perustella tätä kovin hyvin. Joidenkin mielestä pahuutta on toimia moraalisesti väärin. Ja kun jokaisella on oma moraali niin pahuutta on toimia omaa moraaliaan vastaan.
c)Mielestäni eläin ei voi olla paha, koska se ei voi toimia moraalisesti, joten se ei voi tehdä väärin, joten se ei voi tehdä pahaa. Tähän asiaan pätee mielestäni samat kriteerit kuin siihen että kuka/mikä voi toimia moraalisesti. Eläin ei siis pysty ajatella ja järkeillä kuten ihminen vaan se toimii luonnollisten aistiensa perusteella.
tiistai 5. lokakuuta 2010
Johdatus etiikkaan (koekysymys Naturalismi)
Fi 2.1 Naturalismi (koekysymys)
Kuvailu ja analysointi: Naturalismi on moraalirealismin suuntaus, jonka mukaan ihmisen moraalisuus perustuu luontoon ja luonnollisuuteen ja moraaliarvojen tarkoituksena on edistää elämää. Eli hyviä moraaliarvoja naturalismin mukaan ovat esim. ei saa tappaa, eikä satuttaa toisia, koska nämä eivät edistä elämää eikä hyvinvointia joten ne eivät ole luonnollisia. Ja aina kun ihminen toimii luontoaan vastaan hän toimii moraalittomasti. Ja moraalittomuus naturalismin mukaan on jonkinlainen häiriötila, psyykkinen sairaus tai sosiaalinen häiriö.
Eli moraali perustuu siis evoluution tuloksena kehittyneeseen ihmisen psyykkiseen rakenteeseen.Evoluutio siis ohjaa moraalia. Moraaliarvot ovat suurimmilta osin muuttumattomia, mutta pientä vaihtelua voi esiintyä esim. eri maiden välillä.
Naturalismi ei aina ole ollut samanlaista. Esim. antiikin aikaan filosofit kuten Aristoteles, joka edusti naturalismia ilman tieteellistä tutkimusta ja vain aistien kautta havaittavalla tulkinnalla. Tällöin naturalismin tavoitteena oli sielun tasapaino kun se nykyään on psyykkinen terveys.Moderni naturalismi puolestaan on hyvin riippuvainen tieteellisistä tutkimuksista ( luonnontieteistä) ja luottaa niihin hyvin vahvasti. Eli monia väitteitä ihmisluonteesta joita nykyään esitetään ei voi normaalein ihmisaistein havaita vaan ne vaativat tieteellistä tutkimista.
Nykyäänkin on erilaisia naturalistisia suuntauksia kuten tieteellinen naturalismi ja ontologinen naturalismi.
Tieteellinen naturalismi on jo edellä mainitsemaani tieteisiin ja konkreettisiin tosiasioihin perustuvaa naturalismia, mutta sen sijaan ontologinen naturalismi on ennen kaikkea olemisen tutkimista. Kuten olemassaolon ja olemisen käsitteitä ja olevaisen perimmäistä olemusta.
Naturalistin mukaan hyvät teot ovat tärkeä osa moraalista käyttäytymistä. Esim. loukkaantuneen auttaminen on hyvä moraalinen teko naturalistin mukaan, koska se edistää jo edellä mainittua elämää ja hyvinvointia.
Arviointi:
Moraaliteoriana naturalismi on hyvin perusteltu ja monet väitteet tuntuvat hyvin järkeenkäyviltä ja niitä vastaan voi olla vaikea esittää kritiikkiä. Mutta lähes pelkästään tieteellisiin tutkimuksiin ja luonnollisuuteen luottava naturalismi voi kuulostaa melko kapealta tavalta ajatella moraalia.
Jotenkin on vain vaikea kuvitella että moraali olisi osa luontoa ja että se olisi kaikilla lähes sama, koska moraaliarvot poikkeavat joskus hyvinkin paljon toisistaan riippuen paikasta ja kasvuympäristöstä. Ja naturalismin mukainen käsitys siitä että kaikki moraaliton toiminta on jonkinlainen häiriötila kuulostaa enemmänkin yritykseltä pakoilla moraalittomuuteen liittyviä kysymyksiä kuin uskottavalta teorialta. Eli se on helppo sanoa, että jos joku tekee moraalittomasti niin hänellä on jokin häiriötila, jolloin asiaa ei tarvitse ajatella syvemmin. Tämä ajatus ei oikein pure minuun. Mielestäni moraalittomuus on oma valinta, ei ihan kaikissa tapauksissa, mutta useimmiten. Eli ainakin silloin kun ihminen on moraaliseen ajatteluun kykenevä. Naturalismissa sanotaan että ihminen toimii moraalittomasti kun hän toimii luontoaan vastaan. Itsessään tämä käsitys voi olla ihan hyvä, mutta kun ihmisluontoja on niin monenlaisia. Mielestäni ei ole yhtä ihmisluontoa, jonka mukaan kaikki toimisivat, joten sen perusteella on vaikea ajatella että moraali olisi kaikille sama luonnollinen ominaisuus. Miksi sitten kaikki toimivat niin eri tavalla? Onko lähes kaikilla sitten jonkinlainen häiriö, koska jokainen on varmasti joskus toiminut moraalittomasti naturalismin mukaan eli liiskannut vaikka hyttysen. Naturalismin mukaan ihminen toimii tällöin moraalittomasti koska hän ei edistä elämää eli hänellä on jokin psyykkinen sairaus/sosiaalinen häiriö. Ei kuulosta hirveän vakuuttavalta, vaikkakin tuota käsitystä on hyvin vaikea kumota. Naturalistit ovat siis ajatelleet teoriaansa pitkälle ja koittaneet tehdä sen lähes mahdottomaksi/hyvin vaikeaksi kumota näillä kaikilla käsityksillä luonnottomuudesta ja häiriöistä.
Eli käsitys siitä että ihmisessä on jokin häiriö kun hän toimii moraalittomasti on mielestäni huonosti perusteltu tai ei ollenkaan perusteltu. Se on vain tämmöinen väite joka on pistetty teoriaan, jotta sitä olisi vaikea kumota, muttei ole läheskään tarpeeksi syvällinen eikä hyvin perusteltu.
Yksi mielenkiintoinen tilanne on niinsanottu pakkotilanne esim. villissä lännessä kaksintaistelu (jos se on väistämätön), jolloin joko itse ammut nopeammin ja vastustajasi kuolee tai sitten hän ampuu sinut ja sinä kuolet. Kummassakaan ei edistetä elämää eikä hyvinvointia eli olisiko tälläisessä tilanteessa tappaminen moraalisesti oikein. Tähän naturalismi ei oikein vastaa.
Moraaliteorian kriteerit:
1. Ymmärrettävyys
Moraaliteoriana melko helposti ymmärrettävä eli moraali tulee luonnosta ja perustuu luonnollisuuteen ja se on kaikilla lähes sama. Mutta toisaalta se että moraali olisi kehittynyt evoluution tuloksena on tavallaan ymmärrettävä, koska evoluutio on muokannut maailmaa erilailla paikasta riippuen, joten tällä tavalla moraaliarvot voisivat siis olla erilaisia paikasta riippuen ja silti olla naturalismin mukaisia.
2.Ristiriidattomuus
Mielestäni ei ihan ristiriidaton. Se vain kuulostaa aika heppoiselta toiveajattelulta että moraali olisi jotain valmiiksi annettua ja luonnollista, kun kuitenkin ihmisten moraalikäsitykset poikkeavat niin paljon toisistaan.
Tähän kohtaan sopisi myös edellä käyttämäni villin lännen esimerkki jossa molemmat edistivät kuolemaa eli kumpi on oikein? Tähän on vaikea löytää vastausta naturalismista, joka myös heikentää teorian ristiriidattomuutta.
3.Syvällisyys
Ei kovin syvällinen teoria. Melko helposti tieteellisten todistein perusteltava, mutta todisteet eivät ole kovin syvällisiä. Esim. jo edellä kritisoivani käsite siitä, että kun ihminen toimii moraalittomasti hän toimii luontoaan vastaan ja että hänellä on jokin häiriö on huonosti perusteltu eikä ole ollenkaan syvällinen. Mutta käsityksen siitä että moraali tulee luonnosta voi tulkita syvälliseksi, koska se kertoo jotain olennaista moraalin luonteesta eli sen että se on kaikille sama ja että se tulee luonnosta "joka on kaiken äiti"
4.Rikastavuus
Rikastavuudessa on ainakin se ongelma että naturalismissa on ainakin joissain asioissa sorruttu helppoihin ja miellyttäviin ratkaisuihin joita ei ole kunnolla mietitty/perusteltu (käsitys siitä että kun ihminen toimii moraalittomasti, hänellä on jokin häiriö). Eikä oikein tunnu että käsitys siitä että moraali on tullut luonnosta on jotain rikastuttavaa, jonka avulla kykenen ajattelemaan asioita antoisalla ja merkityksellä tavalla.
5.Kokonaisvaltaisuus
Mielestäni naturalismissa keskitytään liikaa tieteen tuloksiin ja tietoihin eikä tarpeeksi ihmisiin itsessään.
Kuvailu ja analysointi: Naturalismi on moraalirealismin suuntaus, jonka mukaan ihmisen moraalisuus perustuu luontoon ja luonnollisuuteen ja moraaliarvojen tarkoituksena on edistää elämää. Eli hyviä moraaliarvoja naturalismin mukaan ovat esim. ei saa tappaa, eikä satuttaa toisia, koska nämä eivät edistä elämää eikä hyvinvointia joten ne eivät ole luonnollisia. Ja aina kun ihminen toimii luontoaan vastaan hän toimii moraalittomasti. Ja moraalittomuus naturalismin mukaan on jonkinlainen häiriötila, psyykkinen sairaus tai sosiaalinen häiriö.
Eli moraali perustuu siis evoluution tuloksena kehittyneeseen ihmisen psyykkiseen rakenteeseen.Evoluutio siis ohjaa moraalia. Moraaliarvot ovat suurimmilta osin muuttumattomia, mutta pientä vaihtelua voi esiintyä esim. eri maiden välillä.
Naturalismi ei aina ole ollut samanlaista. Esim. antiikin aikaan filosofit kuten Aristoteles, joka edusti naturalismia ilman tieteellistä tutkimusta ja vain aistien kautta havaittavalla tulkinnalla. Tällöin naturalismin tavoitteena oli sielun tasapaino kun se nykyään on psyykkinen terveys.Moderni naturalismi puolestaan on hyvin riippuvainen tieteellisistä tutkimuksista ( luonnontieteistä) ja luottaa niihin hyvin vahvasti. Eli monia väitteitä ihmisluonteesta joita nykyään esitetään ei voi normaalein ihmisaistein havaita vaan ne vaativat tieteellistä tutkimista.
Nykyäänkin on erilaisia naturalistisia suuntauksia kuten tieteellinen naturalismi ja ontologinen naturalismi.
Tieteellinen naturalismi on jo edellä mainitsemaani tieteisiin ja konkreettisiin tosiasioihin perustuvaa naturalismia, mutta sen sijaan ontologinen naturalismi on ennen kaikkea olemisen tutkimista. Kuten olemassaolon ja olemisen käsitteitä ja olevaisen perimmäistä olemusta.
Naturalistin mukaan hyvät teot ovat tärkeä osa moraalista käyttäytymistä. Esim. loukkaantuneen auttaminen on hyvä moraalinen teko naturalistin mukaan, koska se edistää jo edellä mainittua elämää ja hyvinvointia.
Arviointi:
Moraaliteoriana naturalismi on hyvin perusteltu ja monet väitteet tuntuvat hyvin järkeenkäyviltä ja niitä vastaan voi olla vaikea esittää kritiikkiä. Mutta lähes pelkästään tieteellisiin tutkimuksiin ja luonnollisuuteen luottava naturalismi voi kuulostaa melko kapealta tavalta ajatella moraalia.
Jotenkin on vain vaikea kuvitella että moraali olisi osa luontoa ja että se olisi kaikilla lähes sama, koska moraaliarvot poikkeavat joskus hyvinkin paljon toisistaan riippuen paikasta ja kasvuympäristöstä. Ja naturalismin mukainen käsitys siitä että kaikki moraaliton toiminta on jonkinlainen häiriötila kuulostaa enemmänkin yritykseltä pakoilla moraalittomuuteen liittyviä kysymyksiä kuin uskottavalta teorialta. Eli se on helppo sanoa, että jos joku tekee moraalittomasti niin hänellä on jokin häiriötila, jolloin asiaa ei tarvitse ajatella syvemmin. Tämä ajatus ei oikein pure minuun. Mielestäni moraalittomuus on oma valinta, ei ihan kaikissa tapauksissa, mutta useimmiten. Eli ainakin silloin kun ihminen on moraaliseen ajatteluun kykenevä. Naturalismissa sanotaan että ihminen toimii moraalittomasti kun hän toimii luontoaan vastaan. Itsessään tämä käsitys voi olla ihan hyvä, mutta kun ihmisluontoja on niin monenlaisia. Mielestäni ei ole yhtä ihmisluontoa, jonka mukaan kaikki toimisivat, joten sen perusteella on vaikea ajatella että moraali olisi kaikille sama luonnollinen ominaisuus. Miksi sitten kaikki toimivat niin eri tavalla? Onko lähes kaikilla sitten jonkinlainen häiriö, koska jokainen on varmasti joskus toiminut moraalittomasti naturalismin mukaan eli liiskannut vaikka hyttysen. Naturalismin mukaan ihminen toimii tällöin moraalittomasti koska hän ei edistä elämää eli hänellä on jokin psyykkinen sairaus/sosiaalinen häiriö. Ei kuulosta hirveän vakuuttavalta, vaikkakin tuota käsitystä on hyvin vaikea kumota. Naturalistit ovat siis ajatelleet teoriaansa pitkälle ja koittaneet tehdä sen lähes mahdottomaksi/hyvin vaikeaksi kumota näillä kaikilla käsityksillä luonnottomuudesta ja häiriöistä.
Eli käsitys siitä että ihmisessä on jokin häiriö kun hän toimii moraalittomasti on mielestäni huonosti perusteltu tai ei ollenkaan perusteltu. Se on vain tämmöinen väite joka on pistetty teoriaan, jotta sitä olisi vaikea kumota, muttei ole läheskään tarpeeksi syvällinen eikä hyvin perusteltu.
Yksi mielenkiintoinen tilanne on niinsanottu pakkotilanne esim. villissä lännessä kaksintaistelu (jos se on väistämätön), jolloin joko itse ammut nopeammin ja vastustajasi kuolee tai sitten hän ampuu sinut ja sinä kuolet. Kummassakaan ei edistetä elämää eikä hyvinvointia eli olisiko tälläisessä tilanteessa tappaminen moraalisesti oikein. Tähän naturalismi ei oikein vastaa.
Moraaliteorian kriteerit:
1. Ymmärrettävyys
Moraaliteoriana melko helposti ymmärrettävä eli moraali tulee luonnosta ja perustuu luonnollisuuteen ja se on kaikilla lähes sama. Mutta toisaalta se että moraali olisi kehittynyt evoluution tuloksena on tavallaan ymmärrettävä, koska evoluutio on muokannut maailmaa erilailla paikasta riippuen, joten tällä tavalla moraaliarvot voisivat siis olla erilaisia paikasta riippuen ja silti olla naturalismin mukaisia.
2.Ristiriidattomuus
Mielestäni ei ihan ristiriidaton. Se vain kuulostaa aika heppoiselta toiveajattelulta että moraali olisi jotain valmiiksi annettua ja luonnollista, kun kuitenkin ihmisten moraalikäsitykset poikkeavat niin paljon toisistaan.
Tähän kohtaan sopisi myös edellä käyttämäni villin lännen esimerkki jossa molemmat edistivät kuolemaa eli kumpi on oikein? Tähän on vaikea löytää vastausta naturalismista, joka myös heikentää teorian ristiriidattomuutta.
3.Syvällisyys
Ei kovin syvällinen teoria. Melko helposti tieteellisten todistein perusteltava, mutta todisteet eivät ole kovin syvällisiä. Esim. jo edellä kritisoivani käsite siitä, että kun ihminen toimii moraalittomasti hän toimii luontoaan vastaan ja että hänellä on jokin häiriö on huonosti perusteltu eikä ole ollenkaan syvällinen. Mutta käsityksen siitä että moraali tulee luonnosta voi tulkita syvälliseksi, koska se kertoo jotain olennaista moraalin luonteesta eli sen että se on kaikille sama ja että se tulee luonnosta "joka on kaiken äiti"
4.Rikastavuus
Rikastavuudessa on ainakin se ongelma että naturalismissa on ainakin joissain asioissa sorruttu helppoihin ja miellyttäviin ratkaisuihin joita ei ole kunnolla mietitty/perusteltu (käsitys siitä että kun ihminen toimii moraalittomasti, hänellä on jokin häiriö). Eikä oikein tunnu että käsitys siitä että moraali on tullut luonnosta on jotain rikastuttavaa, jonka avulla kykenen ajattelemaan asioita antoisalla ja merkityksellä tavalla.
5.Kokonaisvaltaisuus
Mielestäni naturalismissa keskitytään liikaa tieteen tuloksiin ja tietoihin eikä tarpeeksi ihmisiin itsessään.
perjantai 17. syyskuuta 2010
Johdatus etiikkaan
13.9. 14.9. ja 15.9. Dogville
Ihmiskäsitys
2. Alussa Grace uskoi Dogvillen asukkaiden olevan yksinkertaista, ahkeraa ja hyvää kansaa (jos muistan oikein), jotka elivät vaikeissa olosuhteissa suhteellisen onnellisina. Grace siis uskoi että ihmiset Dogvillessä ovat parempia kuin kaupungissa, koska he eivät ole saaneet niin paljon huonoja vaikutteita nyky-yhteiskunnasta. Hän vertasi varmaan Dogvillen asukkaita Afrikan köyhiin, jotka tunnetusti elävät kurjuudessa, mutta silti ovat iloisempia kuin suurin osa länsimaalaisista.
Lopussa hän sai selville että Dogvillen asukkaat ovat ihan yhtä mätiä kuin kaupungissa asuvat. "Ahneita kuin eläimet" kuten Chuck sanoi. Tätä vahvistaa se kun Grace lopussa käski tapattaa kaikki Dogvillen asukkaat ja sanoi että maailma on parempi paikka ilman heitä. Eli hänen ihmiskäsityksensä lopussa oli että kaikki ihmiset ovat pahoja..Hän ajatteli että jos ihmisellä on mahdollisuus tehdä jotain hyvää on se hänen velvollisuutensa.
Mielestäni parempaa käsitystä ei välttämättä ole vaan ensimmäisen käsityksen kanssa on vain mukavampi elää kun uskoo hyvyyteen ja muuhun sellaiseen. Toinen käsitys on melko pessimistinen ja surullinen.
Chuck oli jo heti alussa sitä mieltä että ihmiset ovat ihan yhtä ahneita ja pahoja Dogvillessä kuin kaupungissa. Ja hänhän oli nähnyt molemmat, koska oli elänyt kaupungissa ja saanut tarpeekseen siellä olemisesta ja tullut Dogvilleen etsimään jotain puhdasta ja kauniimpaa. Hän joutui kuitenkin pettymään.
Olen Chuckin kanssa melko samaa mieltä eli en usko että maaseudulla tai syrjässä elävätovat hirveästi parempia ihmisiä kuin muut, mutta tiedän kyllä ettei kaikki ihmiset ole pahoja tai ahneita.
Hyve-etiikka
1. Elokuvan alussa Gracen paheita olivat mm. se että hän oli kaupungista
tullut rikas tyttö joka ei ikinä ollut tehnyt ruumiillista työtä. Hän oli tottunut siihen että asiat tehdään hänen puolesta . Koeaikana hän joutui siis oppia nämä asiat, mikä taas on tavallaan hyve, että hän oli valmis oppimaan jotain mitä ei ennen ollut tehnyt, jotta asukkaat antaisivat hänen jäädä. Hän oli myös reilu kun tuli äänestys hän meni pihalle odottamaan ettei hänen läsnäolonsa vaikuttaisi äänestykseen. Hän myös suhtautui kylän asukkaisiin hyvin eikä hirveän ennakkoluuloisesti.
2. Tom oli moraalin asiantuntija ja pyrki saada kylän asukkaat vastaanottamaan asioita eikä aina torjumaan apua. Tom halusi siis tehdä Dogvillestä paremman paikan moraalisien kysymysten ja seikkojen avulla. Hän oli todella kiltti ja auttavainen Gracea kohtaan. Ja osa tästä avunannosta oli varmasti Gracen kauniin ulkonäön takia, mutta silti. Hän paheksui kylän ennakkoluuloisuutta ja pyrki saamaan asukkaat avoimemiksi. Hän oli myös ainoa mies joka ei hyväksikäyttänyt Gracea kun hän oli kahleissa vaikka mieli varmasti hieman teki. Lopussa Tom kuitenkin rupesi ajattelemaan ja päätti antaa Gracen ilmi oman uransa takia.
3. Meidän yhteiskunnassa hyveellistä on useimmiten kristinuskon periaatteet kuten lähimmäisen rakkaus ja anteeksiantaminen. Ja paheellista melkein kaikki päinvastainen. Eli ihmisten tekojahan arvioidaan yleisten hyve/pahe normien avulla.
Ihmiskäsitys
2. Alussa Grace uskoi Dogvillen asukkaiden olevan yksinkertaista, ahkeraa ja hyvää kansaa (jos muistan oikein), jotka elivät vaikeissa olosuhteissa suhteellisen onnellisina. Grace siis uskoi että ihmiset Dogvillessä ovat parempia kuin kaupungissa, koska he eivät ole saaneet niin paljon huonoja vaikutteita nyky-yhteiskunnasta. Hän vertasi varmaan Dogvillen asukkaita Afrikan köyhiin, jotka tunnetusti elävät kurjuudessa, mutta silti ovat iloisempia kuin suurin osa länsimaalaisista.
Lopussa hän sai selville että Dogvillen asukkaat ovat ihan yhtä mätiä kuin kaupungissa asuvat. "Ahneita kuin eläimet" kuten Chuck sanoi. Tätä vahvistaa se kun Grace lopussa käski tapattaa kaikki Dogvillen asukkaat ja sanoi että maailma on parempi paikka ilman heitä. Eli hänen ihmiskäsityksensä lopussa oli että kaikki ihmiset ovat pahoja..Hän ajatteli että jos ihmisellä on mahdollisuus tehdä jotain hyvää on se hänen velvollisuutensa.
Mielestäni parempaa käsitystä ei välttämättä ole vaan ensimmäisen käsityksen kanssa on vain mukavampi elää kun uskoo hyvyyteen ja muuhun sellaiseen. Toinen käsitys on melko pessimistinen ja surullinen.
Chuck oli jo heti alussa sitä mieltä että ihmiset ovat ihan yhtä ahneita ja pahoja Dogvillessä kuin kaupungissa. Ja hänhän oli nähnyt molemmat, koska oli elänyt kaupungissa ja saanut tarpeekseen siellä olemisesta ja tullut Dogvilleen etsimään jotain puhdasta ja kauniimpaa. Hän joutui kuitenkin pettymään.
Olen Chuckin kanssa melko samaa mieltä eli en usko että maaseudulla tai syrjässä elävätovat hirveästi parempia ihmisiä kuin muut, mutta tiedän kyllä ettei kaikki ihmiset ole pahoja tai ahneita.
Hyve-etiikka
1. Elokuvan alussa Gracen paheita olivat mm. se että hän oli kaupungista
tullut rikas tyttö joka ei ikinä ollut tehnyt ruumiillista työtä. Hän oli tottunut siihen että asiat tehdään hänen puolesta . Koeaikana hän joutui siis oppia nämä asiat, mikä taas on tavallaan hyve, että hän oli valmis oppimaan jotain mitä ei ennen ollut tehnyt, jotta asukkaat antaisivat hänen jäädä. Hän oli myös reilu kun tuli äänestys hän meni pihalle odottamaan ettei hänen läsnäolonsa vaikuttaisi äänestykseen. Hän myös suhtautui kylän asukkaisiin hyvin eikä hirveän ennakkoluuloisesti.
2. Tom oli moraalin asiantuntija ja pyrki saada kylän asukkaat vastaanottamaan asioita eikä aina torjumaan apua. Tom halusi siis tehdä Dogvillestä paremman paikan moraalisien kysymysten ja seikkojen avulla. Hän oli todella kiltti ja auttavainen Gracea kohtaan. Ja osa tästä avunannosta oli varmasti Gracen kauniin ulkonäön takia, mutta silti. Hän paheksui kylän ennakkoluuloisuutta ja pyrki saamaan asukkaat avoimemiksi. Hän oli myös ainoa mies joka ei hyväksikäyttänyt Gracea kun hän oli kahleissa vaikka mieli varmasti hieman teki. Lopussa Tom kuitenkin rupesi ajattelemaan ja päätti antaa Gracen ilmi oman uransa takia.
3. Meidän yhteiskunnassa hyveellistä on useimmiten kristinuskon periaatteet kuten lähimmäisen rakkaus ja anteeksiantaminen. Ja paheellista melkein kaikki päinvastainen. Eli ihmisten tekojahan arvioidaan yleisten hyve/pahe normien avulla.
perjantai 10. syyskuuta 2010
Johdatus etiikkaan
8.9. Fi2.1 ja Fi2.2: Moraalinen antirealismi & Friedrich Nietzschen moraalifilosofiaa
1. Kulttuuristamme löytyy varmasti joitakin kateudesta johtuvia moraaliarvoja. Kuten nämä orjamoraalin mielestä hyvät arvot: kostosta pidättäytyminen, kuuliaisuus ja jossain määrin harkitsevaisuus.
Kostoa ei yleensä pidetä hyvänä ainakaan kristinuskon alueella koska Jumalahan opettaa antamaan anteeksi ja sitä moni yrittääkin tehdä. Eli jos joku tappaa sinun veljesi niin vaikka kuinka haluaisit, tuskit kuitenkaan menet ja tapat hänen veljensä. Koska se on yhteiskunnassamme yhtälailla rangaistava teko. Eli ainakaan lain mukaan kosto ei ole oikeutettu eikä arvostettu teko.
Kuuliaisuus on yleisesti hyvänä pidetty arvo esim. aviopuolisoa tai työnantajaa kohtaan. Eli työnantajat palkkaavat mieluummin kuuliaisia työntekijöitä, jotka tottelevat ohjeita kuin sellaisia, jotka pyrkivät valtaan kaikin keinoin.
Harkitsevaisuutta voidaan pitää arvossa tietyissä tilanteissa, mutta myös sen vastakohtaa rohkeutta arvostetaan. Mielestäni on parempi olla harkitseva kuin tyhmänrohkea. Ei siinä mitään pahaa ole että ensin harkitsee tekojansa ennen kuin toteuttaa ne. Jos kaikki olisivat vain rohkeita eivätkä harkitsisi ollenkaan olisi täällä varmasti melkoinen kaaos.
2.Mielestäni kaikki luetellut asiat (nöyryys, kuuliaisuus, tottelevaisuus, anteeksiantavaisuus) ovat hyviä ja arvostettavia asioita kunhan ei mene liian pitkälle eli ei anna ihmisten kävellä yltään vaan osaa pitää puolensa ja vetää rajan oikeaan kohtaan. Ja luulempa että yleisestikin ajatellaan melko lailla näin eli eivät ihmiset arvosta (eikä pitäisikään) sellaisia ihmisiä jotka ovat liian anteeksiantavia tai nöyriä. Eikä myöskään jos on täysin näiden vastakohta. Eli tässäkin asiassa pitäisi löytää se kultainen keskitie. Aikalailla sopivasti siis mielestäni näitä arvostetaan.
-Mielestäni musiikin (Beethoven,Popeda esimerkki) voi asettaa paremmuusjärjestykseen eikä mielipiteillä ole hirveästi väliä. "Hyvä" ja "tykkääminen" ovat eri asiat. Hyvästä ei hirveästi voi kiistellä, mutta tykkäämisestä voi loputtomiin. Eli hieman ongelman näkemys.
-Tästä näkemyksestä on hyvin vaikea kiistellä tai rvioida, koska tiettävästi kukaan ei tunne kaikkia kulttuureita läpikotaisin. Ja vaikka tietäisikin se ei ole sama asia kuin se että olisi elänyt jokaisessa niissä. Eli meidän mielestämme vaikka Lähi-Idän kulttuuri on hunompi kuin meidän ja he ajattelevat samanlailla. Hyvin vaikea kysymys.
-Tämä on melko hyvä käsitys, koska vaikka jonkin ihmisen teot voivat olla parempia kuin toisen se ei tarkoita että olisi parempi ihminen.(orjamoraalia)
-Kaikki mielipiteet ovat yhtä arvokkaita kuulostaa hyvälle, koska ikinä ei kaikilla voi olla samaa moraalia ja koska joku toinen ihminen uskoo omaan moraaliinsa yhtä vaimakkaasti kuin sinä omaasi niin ei niitä oikein voi arvojärjestykseen pistää.
-Tämä käsitys on hieman ongelmallisempi. Eli sarjamurhaajan elämäntapa ei ole yhtä hyvä kuin vaikka kaupanmyyjän. Tämä näkemys ei mielestäni toimi.
Herramoraali on hyvää joissain määrin eli se on hyvää jos ihminen tavoittelee jotain itselleen arvokasta eikä vain ole nöyrä muille ja unohda itseään. Meillä jokaisella on vain yksi elämä maan päällä ja jokaisella on oikeus käyttää se parhaimmalla näkemällä tavallaan (joitain poikkeuksia lukuuottamatta).
-Tahto valtaan voi olla hyvä asia jos on hyvät tarkoitukset kuten vaikka Martin Luther King, joka halusi saada äänensä kuuluviin hyvän asian puolesta. Mutta jos haluaa valtaan vain itse vallan takia se ei ole hyvä. Maailman historian aikana on nähty mihin se voi johtaa (diktatuuri..)
-Voi olla ihan hyvä asia ainakin joillekkin henkilöille, mutta en usko että se muuttaisi näitä yleisempiä perusarvoja eikä niissä mitään vikaa ole. Esim. miksi pitäisi uudelleen arvioda käsitystä "ei saa tappaa". Ei syytä.
-Hyvä asia kunhan ei tule pakkomielteeksi eli se on ihan terveellistä ja erittäin palkitsevaa jos ylittää itsensä esim. urheilussa.
-ohi
-ihan hyvä idea mutta kysymys on että miten ja millä hinnalla. Kyllähän se olisi kivaa nostaa kulttuuri uudelle tasolle, mutta jos se olisi niin helppoa niin miksi sitä ei ole ennen tehty?
-Mielestäni maailmassa on tarpeeksi niitä jotka tavoittelevat jotain "suurta" ja "korkeaa" ja pitäähän maailmassa pitää olla "keskinkertaisiakin" ihmisiä jolloin maailma pysyy tasapainossa.
-En kannata. Jokainen uskokoon siihen mihin haluaa.
1. Kulttuuristamme löytyy varmasti joitakin kateudesta johtuvia moraaliarvoja. Kuten nämä orjamoraalin mielestä hyvät arvot: kostosta pidättäytyminen, kuuliaisuus ja jossain määrin harkitsevaisuus.
Kostoa ei yleensä pidetä hyvänä ainakaan kristinuskon alueella koska Jumalahan opettaa antamaan anteeksi ja sitä moni yrittääkin tehdä. Eli jos joku tappaa sinun veljesi niin vaikka kuinka haluaisit, tuskit kuitenkaan menet ja tapat hänen veljensä. Koska se on yhteiskunnassamme yhtälailla rangaistava teko. Eli ainakaan lain mukaan kosto ei ole oikeutettu eikä arvostettu teko.
Kuuliaisuus on yleisesti hyvänä pidetty arvo esim. aviopuolisoa tai työnantajaa kohtaan. Eli työnantajat palkkaavat mieluummin kuuliaisia työntekijöitä, jotka tottelevat ohjeita kuin sellaisia, jotka pyrkivät valtaan kaikin keinoin.
Harkitsevaisuutta voidaan pitää arvossa tietyissä tilanteissa, mutta myös sen vastakohtaa rohkeutta arvostetaan. Mielestäni on parempi olla harkitseva kuin tyhmänrohkea. Ei siinä mitään pahaa ole että ensin harkitsee tekojansa ennen kuin toteuttaa ne. Jos kaikki olisivat vain rohkeita eivätkä harkitsisi ollenkaan olisi täällä varmasti melkoinen kaaos.
2.Mielestäni kaikki luetellut asiat (nöyryys, kuuliaisuus, tottelevaisuus, anteeksiantavaisuus) ovat hyviä ja arvostettavia asioita kunhan ei mene liian pitkälle eli ei anna ihmisten kävellä yltään vaan osaa pitää puolensa ja vetää rajan oikeaan kohtaan. Ja luulempa että yleisestikin ajatellaan melko lailla näin eli eivät ihmiset arvosta (eikä pitäisikään) sellaisia ihmisiä jotka ovat liian anteeksiantavia tai nöyriä. Eikä myöskään jos on täysin näiden vastakohta. Eli tässäkin asiassa pitäisi löytää se kultainen keskitie. Aikalailla sopivasti siis mielestäni näitä arvostetaan.
-Mielestäni musiikin (Beethoven,Popeda esimerkki) voi asettaa paremmuusjärjestykseen eikä mielipiteillä ole hirveästi väliä. "Hyvä" ja "tykkääminen" ovat eri asiat. Hyvästä ei hirveästi voi kiistellä, mutta tykkäämisestä voi loputtomiin. Eli hieman ongelman näkemys.
-Tästä näkemyksestä on hyvin vaikea kiistellä tai rvioida, koska tiettävästi kukaan ei tunne kaikkia kulttuureita läpikotaisin. Ja vaikka tietäisikin se ei ole sama asia kuin se että olisi elänyt jokaisessa niissä. Eli meidän mielestämme vaikka Lähi-Idän kulttuuri on hunompi kuin meidän ja he ajattelevat samanlailla. Hyvin vaikea kysymys.
-Tämä on melko hyvä käsitys, koska vaikka jonkin ihmisen teot voivat olla parempia kuin toisen se ei tarkoita että olisi parempi ihminen.(orjamoraalia)
-Kaikki mielipiteet ovat yhtä arvokkaita kuulostaa hyvälle, koska ikinä ei kaikilla voi olla samaa moraalia ja koska joku toinen ihminen uskoo omaan moraaliinsa yhtä vaimakkaasti kuin sinä omaasi niin ei niitä oikein voi arvojärjestykseen pistää.
-Tämä käsitys on hieman ongelmallisempi. Eli sarjamurhaajan elämäntapa ei ole yhtä hyvä kuin vaikka kaupanmyyjän. Tämä näkemys ei mielestäni toimi.
Herramoraali on hyvää joissain määrin eli se on hyvää jos ihminen tavoittelee jotain itselleen arvokasta eikä vain ole nöyrä muille ja unohda itseään. Meillä jokaisella on vain yksi elämä maan päällä ja jokaisella on oikeus käyttää se parhaimmalla näkemällä tavallaan (joitain poikkeuksia lukuuottamatta).
-Tahto valtaan voi olla hyvä asia jos on hyvät tarkoitukset kuten vaikka Martin Luther King, joka halusi saada äänensä kuuluviin hyvän asian puolesta. Mutta jos haluaa valtaan vain itse vallan takia se ei ole hyvä. Maailman historian aikana on nähty mihin se voi johtaa (diktatuuri..)
-Voi olla ihan hyvä asia ainakin joillekkin henkilöille, mutta en usko että se muuttaisi näitä yleisempiä perusarvoja eikä niissä mitään vikaa ole. Esim. miksi pitäisi uudelleen arvioda käsitystä "ei saa tappaa". Ei syytä.
-Hyvä asia kunhan ei tule pakkomielteeksi eli se on ihan terveellistä ja erittäin palkitsevaa jos ylittää itsensä esim. urheilussa.
-ohi
-ihan hyvä idea mutta kysymys on että miten ja millä hinnalla. Kyllähän se olisi kivaa nostaa kulttuuri uudelle tasolle, mutta jos se olisi niin helppoa niin miksi sitä ei ole ennen tehty?
-Mielestäni maailmassa on tarpeeksi niitä jotka tavoittelevat jotain "suurta" ja "korkeaa" ja pitäähän maailmassa pitää olla "keskinkertaisiakin" ihmisiä jolloin maailma pysyy tasapainossa.
-En kannata. Jokainen uskokoon siihen mihin haluaa.
perjantai 3. syyskuuta 2010
Johdatus etiikkaan
1.9 (Fi2.2) Naturalismi
Tapaus 1 (lääkäri imi potilaan nänniä)
Kyseessä on mielestäni selvää hyväksikäyttöä, mutta lääkäri ei itse tietenkään myönnä asiaa vaan sanoo kyseessä olleen normaali tarkastus. Eli joko lääkäri todella uskoo ettei tehnyt mitään väärää eli hän toimi oman moraalinsa mukaan oikein jolloin kukaan ei voi tuomita häntä (antirealismi----> relativismi) ?
Mutta jos lääkäri on ihan täysijärkinen ja tiesi tekevänsä väärin silloin hän hylkäsi oman moraalinsa (rationalismi-----> velvollisuusetiikka) ?
Jutussa kuitenkin sanottiin ettei tämä ollut ensimmäinen kerta kun hänestä valitetaan joten mahdollisuus on myös siihen että hänellä on jokin psyykkinen tai sosiaalinen häiriö (naturalismi), jolloin häneltä puuttuu moraali ainakin kyseisessä asiassa.
Tapaus 2 (Riihimäen ABC-tappo)
Mielestäni aina kun on kyse tahallisesta taposta tai murhasta on kyseessä jonkinlainen häiriötila. Mutta kaikki selitykset (naturalismi, rationalismi,antirealismi) käyvät tähän tilanteeseen jotenkin. Lähtisin kuitenkin siitä että jokaisella tapahtumaan osallistuneella on jonkinlainen häiriö, koska ei normaalit ja täysijärkiset ihmiset lähde tappamaan toisiaan kadulla.
Mutta osallistujat ovat varmasti harkinneet tai miettineet asiaa edes hiukan ja päättäneet hylätä varmasti yleisimmän moraalikäskyn "älä tapa". Ajattelivat varmasti saavuttavansa jonkinlaista henkilökohtaista etua kuten oman jengin aseman vahvistaminen.
Mahdollista on myös etteivät henkilöt kokeneet tekevänsä mitään väärää heidän oman moraalinsa mukaan, koska mitään maailman kattavaa moraalia ei ole (antirealismi) Joten heitä ei voitaisi moraalisesti tuomita.
Tapaus 3 (Taikuri A. Kopponen myöntää ekstaasin käytön)
Mielestäni siinä että aikuinen ihminen ottaa pillerin silloin tällöin ei ole hirveästi pahaa, mutta jos siihen jää koukkuun ja rupeaa käyttämään enemmän, se on eri asia. Mielestäni tässä ei toimittu moraalisesti niin väärin kuin edellisissä tapauksissa, koska miehen toiminta ei välttämättä vaikuttanut muihin (ellei hän sitten oikeasti myynyt huumeita eteenpäin) Joten jos hän siis osti niitä vain omaan käyttöön eikä aiheuttanut muille huolta tai ongelmia ei hän tehnyt pahasti moraalisesti väärin (ei moraalista objektia)
Ja kuitenkin Kopponen myöntää mokanneensa, joten hän saattoi sivuuttaa moraalinsa hetkeksi muttei kuitenkaan unohtanut sitä. Eli tuskin kyseessä mikään häiriö kuitenkaan on. Henkilökohtaisen edun tavoittelua eli hyvänolon tunnetta hän tavoitteli.
-Miten moraaliteoriamme vaikuttavat siihen, miten ihmisiä pitäisi rangaista, palkita tai hoitaa?
Jokaisella on hieman omanlaisensa moraali joten on vaikeaa löytää "kultaista keskitietä". Tämä erimielisyys vaikuttaa käsityksiin siitä miten ihmisiä rangaistaan,palkitaan ja hoidetaan. Joidenkin mielestä ensimmäisestä taposta elinkautinen joidenkin mielestä ensikertalaista ei pitäisi rangaista niin kovasti. Jonkun mielestä hyvästä koulumenestyksestä pitäisi palkita rahalla, joidenkin mielestä se vääristää opiskelijan motivaatiota ja opiskelun tarkoitusta.
Jonkun mielestä alkoholiriippuvaisia pitäisi hoitaa paremmin ja joku voi sanoa ettei heitä tarvitse hoitaa kun ovat itse itsensä liemeen saaneet.
-Millaisia rangaistuskäytäntöjä olemme taipuvaisia käyttämään, jos ajattelemme, että ns. moraaliton käytös on häiriynyttä käytöstä?
Silloin monen mielestä vankila ei ole oikea vaihtoehto, koska se voisi vain tehostaa häiriytyneisyyttä vaan psyykkinen hoiti on oikea vaihtoehto. Mielisairaalakin voi monen mielestä olla varteenotettava vaihtoehto.
-Entä millaisia rangaistuskäytäntöjä olemme taipuvaisia käyttämään, jos ajattelemme, että ns. moraaliton käytös on harkittua oman edun tavoittelua?
Silloin voidaan rangaista kovemmin, koska tiedetään että henkilö tiesi mitä teki ja harkitsi tekoaan etukäteen. Oman edun tavoittelu ei siis aina ole kaikista jaloin tavoite vaan yleensä moraalisesti hyvänä käytöksenä pidetään muidenihmisten edelle laittamista ym. Tällöin siis vankila on varmasti oikea paikka tai lievemmistä rikkeistä sakkoa.
Tapaus 1 (lääkäri imi potilaan nänniä)
Kyseessä on mielestäni selvää hyväksikäyttöä, mutta lääkäri ei itse tietenkään myönnä asiaa vaan sanoo kyseessä olleen normaali tarkastus. Eli joko lääkäri todella uskoo ettei tehnyt mitään väärää eli hän toimi oman moraalinsa mukaan oikein jolloin kukaan ei voi tuomita häntä (antirealismi----> relativismi) ?
Mutta jos lääkäri on ihan täysijärkinen ja tiesi tekevänsä väärin silloin hän hylkäsi oman moraalinsa (rationalismi-----> velvollisuusetiikka) ?
Jutussa kuitenkin sanottiin ettei tämä ollut ensimmäinen kerta kun hänestä valitetaan joten mahdollisuus on myös siihen että hänellä on jokin psyykkinen tai sosiaalinen häiriö (naturalismi), jolloin häneltä puuttuu moraali ainakin kyseisessä asiassa.
Tapaus 2 (Riihimäen ABC-tappo)
Mielestäni aina kun on kyse tahallisesta taposta tai murhasta on kyseessä jonkinlainen häiriötila. Mutta kaikki selitykset (naturalismi, rationalismi,antirealismi) käyvät tähän tilanteeseen jotenkin. Lähtisin kuitenkin siitä että jokaisella tapahtumaan osallistuneella on jonkinlainen häiriö, koska ei normaalit ja täysijärkiset ihmiset lähde tappamaan toisiaan kadulla.
Mutta osallistujat ovat varmasti harkinneet tai miettineet asiaa edes hiukan ja päättäneet hylätä varmasti yleisimmän moraalikäskyn "älä tapa". Ajattelivat varmasti saavuttavansa jonkinlaista henkilökohtaista etua kuten oman jengin aseman vahvistaminen.
Mahdollista on myös etteivät henkilöt kokeneet tekevänsä mitään väärää heidän oman moraalinsa mukaan, koska mitään maailman kattavaa moraalia ei ole (antirealismi) Joten heitä ei voitaisi moraalisesti tuomita.
Tapaus 3 (Taikuri A. Kopponen myöntää ekstaasin käytön)
Mielestäni siinä että aikuinen ihminen ottaa pillerin silloin tällöin ei ole hirveästi pahaa, mutta jos siihen jää koukkuun ja rupeaa käyttämään enemmän, se on eri asia. Mielestäni tässä ei toimittu moraalisesti niin väärin kuin edellisissä tapauksissa, koska miehen toiminta ei välttämättä vaikuttanut muihin (ellei hän sitten oikeasti myynyt huumeita eteenpäin) Joten jos hän siis osti niitä vain omaan käyttöön eikä aiheuttanut muille huolta tai ongelmia ei hän tehnyt pahasti moraalisesti väärin (ei moraalista objektia)
Ja kuitenkin Kopponen myöntää mokanneensa, joten hän saattoi sivuuttaa moraalinsa hetkeksi muttei kuitenkaan unohtanut sitä. Eli tuskin kyseessä mikään häiriö kuitenkaan on. Henkilökohtaisen edun tavoittelua eli hyvänolon tunnetta hän tavoitteli.
-Miten moraaliteoriamme vaikuttavat siihen, miten ihmisiä pitäisi rangaista, palkita tai hoitaa?
Jokaisella on hieman omanlaisensa moraali joten on vaikeaa löytää "kultaista keskitietä". Tämä erimielisyys vaikuttaa käsityksiin siitä miten ihmisiä rangaistaan,palkitaan ja hoidetaan. Joidenkin mielestä ensimmäisestä taposta elinkautinen joidenkin mielestä ensikertalaista ei pitäisi rangaista niin kovasti. Jonkun mielestä hyvästä koulumenestyksestä pitäisi palkita rahalla, joidenkin mielestä se vääristää opiskelijan motivaatiota ja opiskelun tarkoitusta.
Jonkun mielestä alkoholiriippuvaisia pitäisi hoitaa paremmin ja joku voi sanoa ettei heitä tarvitse hoitaa kun ovat itse itsensä liemeen saaneet.
-Millaisia rangaistuskäytäntöjä olemme taipuvaisia käyttämään, jos ajattelemme, että ns. moraaliton käytös on häiriynyttä käytöstä?
Silloin monen mielestä vankila ei ole oikea vaihtoehto, koska se voisi vain tehostaa häiriytyneisyyttä vaan psyykkinen hoiti on oikea vaihtoehto. Mielisairaalakin voi monen mielestä olla varteenotettava vaihtoehto.
-Entä millaisia rangaistuskäytäntöjä olemme taipuvaisia käyttämään, jos ajattelemme, että ns. moraaliton käytös on harkittua oman edun tavoittelua?
Silloin voidaan rangaista kovemmin, koska tiedetään että henkilö tiesi mitä teki ja harkitsi tekoaan etukäteen. Oman edun tavoittelu ei siis aina ole kaikista jaloin tavoite vaan yleensä moraalisesti hyvänä käytöksenä pidetään muidenihmisten edelle laittamista ym. Tällöin siis vankila on varmasti oikea paikka tai lievemmistä rikkeistä sakkoa.
perjantai 27. elokuuta 2010
Johdatus etiikkaan
25.8 Erilaisia ihmiskäsityksiä
Erilaisia ihmiskäsityksiä on neljä: naturalismi, relativismi, essentialismi ja eksistentialismi. Itselleni parhaiten iskee eksistentialismi, koska sen käsitys ihmisestä kuulostaa niin vapauttavalta ja mukavalta. Että ihminen voisi vain tosta noin vaan aloittaa uuden elämän ja unohtaa historiansa kuulostaa kuitenkin mahdottomalta, joten olen osittain myös relativismin kannattaja. Uskon että ihminen on ympäristönsä tuotos tiettyyn pisteeseen saakka, mutta pystyy myös halutessaan muuttaa itseään haluamaansa suuntaan ajan kuluessa.
Haluaisin ainakin itse uskoa, että jos joskus huomaan että olen aivan kuin ihmiset kasvuympäristössäni, voisin tehdä asialle jotain enkä vain toivoa.
Itse koen olevani eksistentialistin ja relativistin sekoitus. Kuten yllä jo hieman mainitsin uskon että olen osittain ympäristöni tuotos, mutta tiedän että pystyn myös vaikuttamaan itse itseeni ja siihen millainen olen ja millainen minusta tulee isompana.
Heikkouksia ja vahvuuksia ihmiskäsityksissä:
Essentialismi: en usko että ihmisellä on jokin määrätty olemus vaan ihminen voi itse vaikuttaa itseensä.
Vahvuutena järkeen perustuva ihmiskäsitys johon löytyy paljon hyviä perusteluja.
Naturalismi: en usko että ihminen on niin yksinkertainen, että hän olisi vain osa luontoa ja tarkoituksenaan lisääntyä.
Vahvuutena todisteet kuten evoluutioteoria..?
Eksistentialismi: en usko että ihminen voisi kokonaan heittää pois historiaansa ja aloittaa uuden elämän puhtaalta pöydältä.Kuulostaa liian optimistiselta.
Vahvuutena myös optimistisuus joka antaa ihmisille toivoa tulevasta, että jos haluaa uuden elämän, se on mahdollista.
Relativismi: en usko että ihminen on täysin ympäristönsä tuotos vaan ihmisellä on mielestäni myös oma tahto joka vaikuttaa ja pystyt itsekin muokkaamaan itseäsi.
Vahvuutena todisteet siitä että maailman eri kolkista tulee niin erilaisia ihmisiä erilaisine käsityksineen.
Käsitys "ihminen toimii aina itsekkäästi" voisi olla jotain essentialismin ja naturalismin sekoitusta ja ehkä hieman relativismiä. Koska näiden käsitysten mukaan ihminen ei voi muuttaa itseään ainakaan hirveästi. Tavallaan voisi ajatella käsityksen olevan naturalistinen, koska siinä ihmiselle on valmiiksi annettu hänen ominaisuutensa jolloin itsekkyys voisi tätä kautta olla kaikilla ihmisillä..
25.8 Fi 2.2 Moraalisen velvollisuuden ja läheisyyden suhde
Moraalin piiri on mielestäni ollut laajenemassa (jos ymmärsin asian oikein) tekniikan vallankumouksen takia. Samalla tavalla koko maailma tuntuu pienemmältä ,koska nyt voimmen nähdä mitä missäkin maailman kolkassa tapahtuu esim. television tai internetin välityksellä. Samalla lailla moraaliset aatteet leviävät helpommin ja nopeammin kuin ennen ja suuremmat ihmisjoukot voivat samaistua samaan aatteeseen. Mutta samalla uudet aatteet leviävät ja teknologiaa voidaan käyttää kanavana myös tähän.
Mutta uskon kyllä että maailmankattava moraali (jos sellaista on) on tullut yhtenäisemmäksi. Ja sen näkee esim. kuolemantuomioiden paheksuntana ja niiden vähenemisenä. Ihmishenkeä arvostetaan nyt enemmän koko maailmassa ja tämä on yksi keskeinen moraalinen arvo koko maailmassa. Ihmisethän muuttuvat pikkuhiljaa enemmän ja enemmän samankaltaisiksi ympäri maailmaa.
Erilaisia ihmiskäsityksiä on neljä: naturalismi, relativismi, essentialismi ja eksistentialismi. Itselleni parhaiten iskee eksistentialismi, koska sen käsitys ihmisestä kuulostaa niin vapauttavalta ja mukavalta. Että ihminen voisi vain tosta noin vaan aloittaa uuden elämän ja unohtaa historiansa kuulostaa kuitenkin mahdottomalta, joten olen osittain myös relativismin kannattaja. Uskon että ihminen on ympäristönsä tuotos tiettyyn pisteeseen saakka, mutta pystyy myös halutessaan muuttaa itseään haluamaansa suuntaan ajan kuluessa.
Haluaisin ainakin itse uskoa, että jos joskus huomaan että olen aivan kuin ihmiset kasvuympäristössäni, voisin tehdä asialle jotain enkä vain toivoa.
Itse koen olevani eksistentialistin ja relativistin sekoitus. Kuten yllä jo hieman mainitsin uskon että olen osittain ympäristöni tuotos, mutta tiedän että pystyn myös vaikuttamaan itse itseeni ja siihen millainen olen ja millainen minusta tulee isompana.
Heikkouksia ja vahvuuksia ihmiskäsityksissä:
Essentialismi: en usko että ihmisellä on jokin määrätty olemus vaan ihminen voi itse vaikuttaa itseensä.
Vahvuutena järkeen perustuva ihmiskäsitys johon löytyy paljon hyviä perusteluja.
Naturalismi: en usko että ihminen on niin yksinkertainen, että hän olisi vain osa luontoa ja tarkoituksenaan lisääntyä.
Vahvuutena todisteet kuten evoluutioteoria..?
Eksistentialismi: en usko että ihminen voisi kokonaan heittää pois historiaansa ja aloittaa uuden elämän puhtaalta pöydältä.Kuulostaa liian optimistiselta.
Vahvuutena myös optimistisuus joka antaa ihmisille toivoa tulevasta, että jos haluaa uuden elämän, se on mahdollista.
Relativismi: en usko että ihminen on täysin ympäristönsä tuotos vaan ihmisellä on mielestäni myös oma tahto joka vaikuttaa ja pystyt itsekin muokkaamaan itseäsi.
Vahvuutena todisteet siitä että maailman eri kolkista tulee niin erilaisia ihmisiä erilaisine käsityksineen.
Käsitys "ihminen toimii aina itsekkäästi" voisi olla jotain essentialismin ja naturalismin sekoitusta ja ehkä hieman relativismiä. Koska näiden käsitysten mukaan ihminen ei voi muuttaa itseään ainakaan hirveästi. Tavallaan voisi ajatella käsityksen olevan naturalistinen, koska siinä ihmiselle on valmiiksi annettu hänen ominaisuutensa jolloin itsekkyys voisi tätä kautta olla kaikilla ihmisillä..
25.8 Fi 2.2 Moraalisen velvollisuuden ja läheisyyden suhde
Moraalin piiri on mielestäni ollut laajenemassa (jos ymmärsin asian oikein) tekniikan vallankumouksen takia. Samalla tavalla koko maailma tuntuu pienemmältä ,koska nyt voimmen nähdä mitä missäkin maailman kolkassa tapahtuu esim. television tai internetin välityksellä. Samalla lailla moraaliset aatteet leviävät helpommin ja nopeammin kuin ennen ja suuremmat ihmisjoukot voivat samaistua samaan aatteeseen. Mutta samalla uudet aatteet leviävät ja teknologiaa voidaan käyttää kanavana myös tähän.
Mutta uskon kyllä että maailmankattava moraali (jos sellaista on) on tullut yhtenäisemmäksi. Ja sen näkee esim. kuolemantuomioiden paheksuntana ja niiden vähenemisenä. Ihmishenkeä arvostetaan nyt enemmän koko maailmassa ja tämä on yksi keskeinen moraalinen arvo koko maailmassa. Ihmisethän muuttuvat pikkuhiljaa enemmän ja enemmän samankaltaisiksi ympäri maailmaa.
tiistai 24. elokuuta 2010
Johdatus etiikkaan
18.8 Metafilosofiaa: Mitä on filosofia?
Vaihtoehtoja on 3 jotka lyhyesti kuuluvat:
1. Filosofia on pyrkimystä selvittää miten asiat ovat.
2.Filosofia on pyrkimystä tehdä maailmasta parempi paikka.
3.Filosofia on olemisen paimentamista.
Itse olen vaihtoehdon 1 kannattaja. Se vaan kuulostaa itselleni järkevimmältä, koska uskon siihen ettei ihminen itse voi luoda uutta todellisuutta. Onhan se mahdollista että joku luo itselleen oman todellisuuden joka eroaa oikeasta todellisuudesta mutta se ei ole sama asia. Uskon siis että on olemassa jokin yksi todellisuus ja kyse on vain siitä miten kukin sen tajuaa tai haluaa tajuta.
Vaihtoehto 2 kuulostaa vähän liian optimistiselta, koska kyllä filosofiaa pahaankin on käytetty. Tietysti filosofisin keinoin on annettu ihanteita, jotka voisivat tehdä maailmsta paremman paikan jos kaikki niitä noudattaisivat. Mutta yleinen käsitys filosofiasta tuskin on ihan mallin 2 mukainen, koska useimmilla tulee filosofiasta mieleen suuret kysymykset kuten Mikä on elämän tarkoitus? Jonka selvittäminen ei sinänsä välttämättä tekisi maailmasta parempaa. Voisipa joku jopa sanoa että filosofia on pyrkimystä selvittää mahdottomia kysymyksiä jotka eivät ikinä selviä.
Kolmannen teorian mukaan oleva kutsuu ihmistä ajattelemaan. En ihan usko siihen että jokin valmiiksi olemassa oleva kutsuisi ihmistä vaan uskon enemmänkin että ihminen on se joka itsensä pistää ajattelemaan.
Mitä on etiikka?
Jälleen 3 vaihtoehtoa, jotka lyhyesti kuuluvat:
1.Etiikka on pyrkimystä selvittää mitä moraali on.
2.Etiikka on pyrkimystä aktualisoida ihmisyyteen sisältyvä moraalinen potentiaali.
3.Filosofinen etiikka on sen kysymistä onko moraali mahdollista ja tästä kysymyksestä aukeavan todellisuuden tunnustelua.
Itselleni parhaiten aukeaa vaihtoehto 1. Se tuntuu hyvin järkevältä ja se on helppo ymmärtää. Mielestäni ei välttämättä ole olemassa mitään koko maailman yhteistä moraalia vaan ihmisillä on omat moraalinsa, jotka muistuttavat toisiaan lähekkäin asuvilla ihmisillä. Eli toisin sanoen suomalaisilla voi olla erilainen käsitys moraalista kuin esim. Lähi-Idässä. Ihmisten käsitys moraalista on hyvin pitkälle riippuvainen mm. kasvuympäristöstä ja iästä. Esim. pienellä lapsella ei ole vielä käsitystä moraalista ja siitä tekeekö hän moraalisesti oikein tai väärin, mutta ehkä jostain 5-vuoden iästä eteenpäin alkaa olla jotain käsitystä.
Minulle etiikkaan kuuluu moraalista keskustelu eli onko sitä olemassa vai ei (uskon että on) ja myöskin siitä mikä on oikein. Eli onko esim. tappaminen missään tilanteessa oikein? on hieman mutkikkaampi kuin ehkä heti ajattelisi.
20.8 Hyvän filosofisen teorian kriteerit (1-5)
Moraaliteoria: "Moraali perustuu kivitauluihin, jotka Mooses sai Siinain vuorella Jumalalta" selviytyy kohtalaisesti viidestä tärkeästä kriteeristä.
Ymmärrettävyys on ihan OK, koska kaikki tietävät mistä on kyse eli nämä kuuluisat 10 käskyä jotka Mooses sai Jumalalta. Mutta jos haluaa enemmän koko tapahtuman merkitystä moraalin kannalta ajatella saa ehkä aivot hieman työtä.
Teoria ei ole kovin ristiriidaton, koska moni ihminen ei usko jumalaan tai edes koko tapahtumaan, joten käskyt jotka tulevat joltakin auktoriteetiltä johon et usko eivät ole päteviä kaikille.
Teoria on jollakin tapaa syvällinen, mutta taas toisaalta ei. Eli jos uskoo Jumalaan niin silloin teoria voi olla hyvinkin syvällinen koska käskyt tulivat Jumalalta itseltään. Mutta jos ei usko niin sitten käskyt ovat vaan jotain kivitauluun kirjoitettuja juttuja.
Voi myös miettiä voiko moraali perustua vain 10 sääntöön vai pitääkö siinä olla jotakin muuta. Eli onko moraali muutakin kuin sääntöjä.
Vaihtoehtoja on 3 jotka lyhyesti kuuluvat:
1. Filosofia on pyrkimystä selvittää miten asiat ovat.
2.Filosofia on pyrkimystä tehdä maailmasta parempi paikka.
3.Filosofia on olemisen paimentamista.
Itse olen vaihtoehdon 1 kannattaja. Se vaan kuulostaa itselleni järkevimmältä, koska uskon siihen ettei ihminen itse voi luoda uutta todellisuutta. Onhan se mahdollista että joku luo itselleen oman todellisuuden joka eroaa oikeasta todellisuudesta mutta se ei ole sama asia. Uskon siis että on olemassa jokin yksi todellisuus ja kyse on vain siitä miten kukin sen tajuaa tai haluaa tajuta.
Vaihtoehto 2 kuulostaa vähän liian optimistiselta, koska kyllä filosofiaa pahaankin on käytetty. Tietysti filosofisin keinoin on annettu ihanteita, jotka voisivat tehdä maailmsta paremman paikan jos kaikki niitä noudattaisivat. Mutta yleinen käsitys filosofiasta tuskin on ihan mallin 2 mukainen, koska useimmilla tulee filosofiasta mieleen suuret kysymykset kuten Mikä on elämän tarkoitus? Jonka selvittäminen ei sinänsä välttämättä tekisi maailmasta parempaa. Voisipa joku jopa sanoa että filosofia on pyrkimystä selvittää mahdottomia kysymyksiä jotka eivät ikinä selviä.
Kolmannen teorian mukaan oleva kutsuu ihmistä ajattelemaan. En ihan usko siihen että jokin valmiiksi olemassa oleva kutsuisi ihmistä vaan uskon enemmänkin että ihminen on se joka itsensä pistää ajattelemaan.
Mitä on etiikka?
Jälleen 3 vaihtoehtoa, jotka lyhyesti kuuluvat:
1.Etiikka on pyrkimystä selvittää mitä moraali on.
2.Etiikka on pyrkimystä aktualisoida ihmisyyteen sisältyvä moraalinen potentiaali.
3.Filosofinen etiikka on sen kysymistä onko moraali mahdollista ja tästä kysymyksestä aukeavan todellisuuden tunnustelua.
Itselleni parhaiten aukeaa vaihtoehto 1. Se tuntuu hyvin järkevältä ja se on helppo ymmärtää. Mielestäni ei välttämättä ole olemassa mitään koko maailman yhteistä moraalia vaan ihmisillä on omat moraalinsa, jotka muistuttavat toisiaan lähekkäin asuvilla ihmisillä. Eli toisin sanoen suomalaisilla voi olla erilainen käsitys moraalista kuin esim. Lähi-Idässä. Ihmisten käsitys moraalista on hyvin pitkälle riippuvainen mm. kasvuympäristöstä ja iästä. Esim. pienellä lapsella ei ole vielä käsitystä moraalista ja siitä tekeekö hän moraalisesti oikein tai väärin, mutta ehkä jostain 5-vuoden iästä eteenpäin alkaa olla jotain käsitystä.
Minulle etiikkaan kuuluu moraalista keskustelu eli onko sitä olemassa vai ei (uskon että on) ja myöskin siitä mikä on oikein. Eli onko esim. tappaminen missään tilanteessa oikein? on hieman mutkikkaampi kuin ehkä heti ajattelisi.
20.8 Hyvän filosofisen teorian kriteerit (1-5)
Moraaliteoria: "Moraali perustuu kivitauluihin, jotka Mooses sai Siinain vuorella Jumalalta" selviytyy kohtalaisesti viidestä tärkeästä kriteeristä.
Ymmärrettävyys on ihan OK, koska kaikki tietävät mistä on kyse eli nämä kuuluisat 10 käskyä jotka Mooses sai Jumalalta. Mutta jos haluaa enemmän koko tapahtuman merkitystä moraalin kannalta ajatella saa ehkä aivot hieman työtä.
Teoria ei ole kovin ristiriidaton, koska moni ihminen ei usko jumalaan tai edes koko tapahtumaan, joten käskyt jotka tulevat joltakin auktoriteetiltä johon et usko eivät ole päteviä kaikille.
Teoria on jollakin tapaa syvällinen, mutta taas toisaalta ei. Eli jos uskoo Jumalaan niin silloin teoria voi olla hyvinkin syvällinen koska käskyt tulivat Jumalalta itseltään. Mutta jos ei usko niin sitten käskyt ovat vaan jotain kivitauluun kirjoitettuja juttuja.
Voi myös miettiä voiko moraali perustua vain 10 sääntöön vai pitääkö siinä olla jotakin muuta. Eli onko moraali muutakin kuin sääntöjä.
Tilaa:
Kommentit (Atom)