Johdatus etiikkaan

25.8 Erilaisia ihmiskäsityksiä

Erilaisia ihmiskäsityksiä on neljä: naturalismi, relativismi, essentialismi ja eksistentialismi. Itselleni parhaiten iskee eksistentialismi, koska sen käsitys ihmisestä kuulostaa niin vapauttavalta ja mukavalta. Että ihminen voisi vain tosta noin vaan aloittaa uuden elämän ja unohtaa historiansa kuulostaa kuitenkin mahdottomalta, joten olen osittain myös relativismin kannattaja. Uskon että ihminen on ympäristönsä tuotos tiettyyn pisteeseen saakka, mutta pystyy myös halutessaan muuttaa itseään haluamaansa suuntaan ajan kuluessa.
Haluaisin ainakin itse uskoa, että jos joskus huomaan että olen aivan kuin ihmiset kasvuympäristössäni, voisin tehdä asialle jotain enkä vain toivoa.

Itse koen olevani eksistentialistin ja relativistin sekoitus. Kuten yllä jo hieman mainitsin uskon että olen osittain ympäristöni tuotos, mutta tiedän että pystyn myös vaikuttamaan itse itseeni ja siihen millainen olen ja millainen minusta tulee isompana.

Heikkouksia ja vahvuuksia ihmiskäsityksissä:
Essentialismi: en usko että ihmisellä on jokin määrätty olemus vaan ihminen voi itse vaikuttaa itseensä.
Vahvuutena järkeen perustuva ihmiskäsitys johon löytyy paljon hyviä perusteluja.
Naturalismi: en usko että ihminen on niin yksinkertainen, että hän olisi vain osa luontoa ja tarkoituksenaan lisääntyä.
Vahvuutena todisteet kuten evoluutioteoria..?
Eksistentialismi: en usko että ihminen voisi kokonaan heittää pois historiaansa ja aloittaa uuden elämän puhtaalta pöydältä.Kuulostaa liian optimistiselta.
Vahvuutena myös optimistisuus joka antaa ihmisille toivoa tulevasta, että jos haluaa uuden elämän, se on mahdollista.
Relativismi: en usko että ihminen on täysin ympäristönsä tuotos vaan ihmisellä on mielestäni myös oma tahto joka vaikuttaa ja pystyt itsekin muokkaamaan itseäsi.
Vahvuutena todisteet siitä että maailman eri kolkista tulee niin erilaisia ihmisiä erilaisine käsityksineen.

Käsitys "ihminen toimii aina itsekkäästi" voisi olla jotain essentialismin ja naturalismin sekoitusta ja ehkä hieman relativismiä. Koska näiden käsitysten mukaan ihminen ei voi muuttaa itseään ainakaan hirveästi. Tavallaan voisi ajatella käsityksen olevan naturalistinen, koska siinä ihmiselle on valmiiksi annettu hänen ominaisuutensa jolloin itsekkyys voisi tätä kautta olla kaikilla ihmisillä..

25.8 Fi 2.2 Moraalisen velvollisuuden ja läheisyyden suhde

Moraalin piiri on mielestäni ollut laajenemassa (jos ymmärsin asian oikein) tekniikan vallankumouksen takia. Samalla tavalla koko maailma tuntuu pienemmältä ,koska nyt voimmen nähdä mitä missäkin maailman kolkassa tapahtuu esim. television tai internetin välityksellä. Samalla lailla moraaliset aatteet leviävät helpommin ja nopeammin kuin ennen ja suuremmat ihmisjoukot voivat samaistua samaan aatteeseen. Mutta samalla uudet aatteet leviävät ja teknologiaa voidaan käyttää kanavana myös tähän.

Mutta uskon kyllä että maailmankattava moraali (jos sellaista on) on tullut yhtenäisemmäksi. Ja sen näkee esim. kuolemantuomioiden paheksuntana ja niiden vähenemisenä. Ihmishenkeä arvostetaan nyt enemmän koko maailmassa ja tämä on yksi keskeinen moraalinen arvo koko maailmassa. Ihmisethän muuttuvat pikkuhiljaa enemmän ja enemmän samankaltaisiksi ympäri maailmaa.

Johdatus etiikkaan

18.8 Metafilosofiaa: Mitä on filosofia?

  Vaihtoehtoja on 3 jotka lyhyesti kuuluvat:
                            1. Filosofia on pyrkimystä selvittää miten asiat ovat.
                            2.Filosofia on pyrkimystä tehdä maailmasta parempi paikka.
                            3.Filosofia on olemisen paimentamista.

Itse olen vaihtoehdon 1 kannattaja. Se vaan kuulostaa itselleni järkevimmältä, koska uskon siihen ettei ihminen itse voi luoda uutta todellisuutta. Onhan se mahdollista että joku luo itselleen oman todellisuuden joka eroaa oikeasta todellisuudesta mutta se ei ole sama asia. Uskon siis että on olemassa jokin yksi todellisuus ja kyse on vain siitä miten kukin sen tajuaa tai haluaa tajuta.

Vaihtoehto 2 kuulostaa vähän liian optimistiselta, koska kyllä filosofiaa pahaankin on käytetty. Tietysti filosofisin keinoin on annettu ihanteita, jotka voisivat tehdä maailmsta paremman paikan jos kaikki niitä noudattaisivat. Mutta yleinen käsitys filosofiasta tuskin on ihan mallin 2 mukainen, koska useimmilla tulee filosofiasta mieleen suuret kysymykset kuten Mikä on elämän tarkoitus? Jonka selvittäminen ei sinänsä välttämättä tekisi maailmasta parempaa. Voisipa joku jopa sanoa että filosofia on pyrkimystä selvittää mahdottomia kysymyksiä jotka eivät ikinä selviä.

Kolmannen teorian mukaan oleva kutsuu ihmistä ajattelemaan. En ihan usko siihen että jokin valmiiksi olemassa oleva kutsuisi ihmistä vaan uskon enemmänkin että ihminen on se joka itsensä pistää ajattelemaan.


Mitä on etiikka?

Jälleen 3 vaihtoehtoa, jotka lyhyesti kuuluvat:
                         1.Etiikka on pyrkimystä selvittää mitä moraali on.
                         2.Etiikka on pyrkimystä aktualisoida ihmisyyteen sisältyvä moraalinen potentiaali.
                         3.Filosofinen etiikka on sen kysymistä onko moraali mahdollista ja tästä kysymyksestä          aukeavan todellisuuden tunnustelua.

Itselleni parhaiten aukeaa vaihtoehto 1. Se tuntuu hyvin järkevältä ja se on helppo ymmärtää. Mielestäni ei välttämättä ole olemassa mitään koko maailman yhteistä moraalia vaan ihmisillä on omat moraalinsa, jotka muistuttavat toisiaan lähekkäin asuvilla ihmisillä. Eli toisin sanoen suomalaisilla voi olla erilainen käsitys moraalista kuin esim. Lähi-Idässä. Ihmisten käsitys moraalista on hyvin pitkälle riippuvainen mm. kasvuympäristöstä ja  iästä. Esim. pienellä lapsella ei ole vielä käsitystä moraalista ja siitä tekeekö hän moraalisesti oikein tai väärin, mutta ehkä jostain 5-vuoden iästä eteenpäin alkaa olla jotain käsitystä.

Minulle etiikkaan kuuluu moraalista keskustelu eli onko sitä olemassa vai ei (uskon että on) ja myöskin siitä mikä on oikein. Eli onko esim. tappaminen missään tilanteessa oikein? on hieman mutkikkaampi kuin ehkä heti ajattelisi.

20.8 Hyvän filosofisen teorian kriteerit (1-5)

Moraaliteoria: "Moraali perustuu kivitauluihin, jotka Mooses sai Siinain vuorella Jumalalta" selviytyy kohtalaisesti viidestä tärkeästä kriteeristä.
Ymmärrettävyys on ihan OK, koska kaikki tietävät mistä on kyse eli nämä kuuluisat 10 käskyä jotka Mooses sai Jumalalta. Mutta jos haluaa enemmän koko tapahtuman merkitystä moraalin kannalta ajatella saa ehkä aivot hieman työtä.

Teoria ei ole kovin ristiriidaton, koska moni ihminen ei usko jumalaan tai edes koko tapahtumaan, joten käskyt jotka tulevat joltakin auktoriteetiltä johon et usko eivät ole päteviä kaikille.

Teoria on jollakin tapaa syvällinen, mutta taas toisaalta ei. Eli jos uskoo Jumalaan niin silloin teoria voi olla hyvinkin syvällinen koska käskyt tulivat Jumalalta itseltään. Mutta jos ei usko niin sitten käskyt ovat vaan jotain kivitauluun kirjoitettuja juttuja.

Voi myös miettiä voiko moraali perustua vain 10 sääntöön vai pitääkö siinä olla jotakin muuta. Eli onko moraali muutakin kuin sääntöjä.