Johdatus etiikkaan

13.9. 14.9. ja 15.9. Dogville

Ihmiskäsitys

2. Alussa Grace uskoi Dogvillen asukkaiden olevan yksinkertaista, ahkeraa ja hyvää kansaa (jos muistan oikein), jotka elivät vaikeissa olosuhteissa suhteellisen onnellisina. Grace siis uskoi että ihmiset Dogvillessä ovat parempia kuin kaupungissa, koska he eivät ole saaneet niin paljon huonoja vaikutteita nyky-yhteiskunnasta. Hän vertasi varmaan Dogvillen asukkaita Afrikan köyhiin, jotka tunnetusti elävät kurjuudessa, mutta silti ovat iloisempia kuin suurin osa länsimaalaisista.

Lopussa hän sai selville että Dogvillen asukkaat ovat ihan yhtä mätiä kuin kaupungissa asuvat. "Ahneita kuin eläimet" kuten Chuck sanoi. Tätä vahvistaa se kun Grace lopussa käski tapattaa kaikki Dogvillen asukkaat ja sanoi että maailma on parempi paikka ilman heitä. Eli hänen ihmiskäsityksensä lopussa oli että kaikki ihmiset ovat pahoja..Hän ajatteli että jos ihmisellä on mahdollisuus tehdä jotain hyvää on se hänen velvollisuutensa.
Mielestäni parempaa käsitystä ei välttämättä ole vaan ensimmäisen käsityksen kanssa on vain mukavampi elää kun uskoo hyvyyteen ja muuhun sellaiseen. Toinen käsitys on melko pessimistinen ja surullinen.

Chuck oli jo heti alussa sitä mieltä että ihmiset ovat ihan yhtä ahneita ja pahoja Dogvillessä kuin kaupungissa. Ja hänhän oli nähnyt molemmat, koska oli elänyt kaupungissa ja saanut tarpeekseen siellä olemisesta ja tullut Dogvilleen etsimään jotain puhdasta ja kauniimpaa. Hän joutui kuitenkin pettymään.
Olen Chuckin kanssa melko samaa mieltä eli en usko että maaseudulla tai syrjässä elävätovat hirveästi parempia ihmisiä kuin muut, mutta tiedän kyllä ettei kaikki ihmiset ole pahoja tai ahneita.

Hyve-etiikka

1. Elokuvan alussa Gracen paheita olivat mm. se että hän oli kaupungista
tullut rikas tyttö joka ei ikinä ollut tehnyt ruumiillista työtä. Hän oli tottunut siihen että asiat tehdään hänen puolesta . Koeaikana hän joutui siis oppia nämä asiat, mikä taas on tavallaan hyve, että hän oli valmis oppimaan jotain mitä ei ennen ollut tehnyt, jotta asukkaat antaisivat hänen jäädä. Hän oli myös reilu kun tuli äänestys hän meni pihalle odottamaan ettei hänen läsnäolonsa vaikuttaisi äänestykseen. Hän myös suhtautui kylän asukkaisiin hyvin eikä hirveän ennakkoluuloisesti.

2. Tom oli moraalin asiantuntija ja pyrki saada kylän asukkaat vastaanottamaan asioita eikä aina torjumaan apua. Tom halusi siis tehdä Dogvillestä paremman paikan moraalisien kysymysten ja seikkojen avulla. Hän oli todella kiltti ja auttavainen Gracea kohtaan. Ja osa tästä avunannosta oli varmasti Gracen kauniin ulkonäön takia, mutta silti. Hän paheksui kylän ennakkoluuloisuutta ja pyrki saamaan asukkaat avoimemiksi. Hän oli myös ainoa mies joka ei hyväksikäyttänyt Gracea kun hän oli kahleissa vaikka mieli varmasti hieman teki. Lopussa Tom kuitenkin rupesi ajattelemaan ja päätti antaa Gracen ilmi oman uransa takia.

3. Meidän yhteiskunnassa hyveellistä on useimmiten kristinuskon periaatteet kuten lähimmäisen rakkaus ja anteeksiantaminen. Ja paheellista melkein kaikki päinvastainen. Eli ihmisten tekojahan arvioidaan yleisten hyve/pahe normien avulla.

Johdatus etiikkaan

8.9. Fi2.1 ja Fi2.2: Moraalinen antirealismi & Friedrich Nietzschen moraalifilosofiaa

1. Kulttuuristamme löytyy varmasti joitakin kateudesta johtuvia moraaliarvoja. Kuten nämä orjamoraalin mielestä hyvät arvot: kostosta pidättäytyminen, kuuliaisuus ja jossain määrin harkitsevaisuus.

Kostoa ei yleensä pidetä hyvänä ainakaan kristinuskon alueella koska Jumalahan opettaa antamaan anteeksi ja sitä moni yrittääkin tehdä. Eli jos joku tappaa sinun veljesi niin vaikka kuinka haluaisit, tuskit kuitenkaan menet ja tapat hänen veljensä. Koska se on yhteiskunnassamme yhtälailla rangaistava teko. Eli ainakaan lain mukaan kosto ei ole oikeutettu eikä arvostettu teko.
Kuuliaisuus on yleisesti hyvänä pidetty arvo esim. aviopuolisoa tai työnantajaa kohtaan. Eli työnantajat palkkaavat mieluummin kuuliaisia työntekijöitä, jotka tottelevat ohjeita kuin sellaisia, jotka pyrkivät valtaan kaikin keinoin.
Harkitsevaisuutta voidaan pitää arvossa tietyissä tilanteissa, mutta myös sen vastakohtaa rohkeutta arvostetaan. Mielestäni on parempi olla harkitseva kuin tyhmänrohkea. Ei siinä mitään pahaa ole että ensin harkitsee tekojansa ennen kuin toteuttaa ne. Jos kaikki olisivat vain rohkeita eivätkä harkitsisi ollenkaan olisi täällä varmasti melkoinen kaaos.

2.Mielestäni kaikki luetellut asiat (nöyryys, kuuliaisuus, tottelevaisuus, anteeksiantavaisuus) ovat hyviä ja arvostettavia asioita kunhan ei mene liian pitkälle eli ei anna ihmisten kävellä yltään vaan osaa pitää puolensa ja vetää rajan oikeaan kohtaan. Ja luulempa että yleisestikin ajatellaan melko lailla näin eli eivät ihmiset arvosta (eikä pitäisikään) sellaisia ihmisiä jotka ovat liian anteeksiantavia tai nöyriä. Eikä myöskään jos on täysin näiden vastakohta. Eli tässäkin asiassa pitäisi löytää se kultainen keskitie. Aikalailla sopivasti siis mielestäni näitä arvostetaan.

-Mielestäni musiikin (Beethoven,Popeda esimerkki) voi asettaa paremmuusjärjestykseen eikä mielipiteillä ole hirveästi väliä. "Hyvä" ja "tykkääminen" ovat eri asiat. Hyvästä ei hirveästi voi kiistellä, mutta tykkäämisestä voi loputtomiin. Eli hieman ongelman näkemys.
-Tästä näkemyksestä on hyvin vaikea kiistellä tai rvioida, koska tiettävästi kukaan ei tunne kaikkia kulttuureita läpikotaisin. Ja vaikka tietäisikin se ei ole sama asia kuin se että olisi elänyt jokaisessa niissä. Eli meidän mielestämme vaikka Lähi-Idän kulttuuri on hunompi kuin meidän ja he ajattelevat samanlailla. Hyvin vaikea kysymys.
-Tämä on melko hyvä käsitys, koska vaikka jonkin ihmisen teot voivat olla parempia kuin toisen se ei tarkoita että olisi parempi ihminen.(orjamoraalia)
-Kaikki mielipiteet ovat yhtä arvokkaita kuulostaa hyvälle, koska ikinä ei kaikilla voi olla samaa moraalia ja koska joku toinen ihminen uskoo omaan moraaliinsa yhtä vaimakkaasti kuin sinä omaasi niin ei niitä oikein voi arvojärjestykseen pistää.
-Tämä käsitys on hieman ongelmallisempi. Eli sarjamurhaajan elämäntapa ei ole yhtä hyvä kuin vaikka kaupanmyyjän. Tämä näkemys ei mielestäni toimi.

Herramoraali on hyvää joissain määrin eli se on hyvää jos ihminen tavoittelee jotain itselleen arvokasta eikä vain ole nöyrä muille ja unohda itseään. Meillä jokaisella on vain yksi elämä maan päällä ja jokaisella on oikeus käyttää se parhaimmalla näkemällä tavallaan (joitain poikkeuksia lukuuottamatta).

-Tahto valtaan voi olla hyvä asia jos on hyvät tarkoitukset kuten vaikka Martin Luther King, joka halusi saada äänensä kuuluviin hyvän asian puolesta. Mutta jos haluaa valtaan vain itse vallan takia se ei ole hyvä. Maailman historian aikana on nähty mihin se voi johtaa (diktatuuri..)
-Voi olla ihan hyvä asia ainakin joillekkin henkilöille, mutta en usko että se muuttaisi näitä yleisempiä perusarvoja eikä niissä mitään vikaa ole. Esim. miksi pitäisi uudelleen arvioda käsitystä "ei saa tappaa". Ei syytä.
-Hyvä asia kunhan ei tule pakkomielteeksi eli se on ihan terveellistä ja erittäin palkitsevaa jos ylittää itsensä esim. urheilussa.
-ohi
-ihan hyvä idea mutta kysymys on että miten ja millä hinnalla. Kyllähän se olisi kivaa nostaa kulttuuri uudelle tasolle, mutta jos se olisi niin helppoa niin miksi sitä ei ole ennen tehty?
-Mielestäni maailmassa on tarpeeksi niitä jotka tavoittelevat jotain "suurta" ja "korkeaa" ja pitäähän maailmassa pitää olla "keskinkertaisiakin" ihmisiä jolloin maailma pysyy tasapainossa.
-En kannata. Jokainen uskokoon siihen mihin haluaa.

Johdatus etiikkaan

1.9 (Fi2.2) Naturalismi

Tapaus 1 (lääkäri imi potilaan nänniä)

Kyseessä on mielestäni selvää hyväksikäyttöä, mutta lääkäri ei itse tietenkään myönnä asiaa vaan sanoo kyseessä olleen normaali tarkastus. Eli joko lääkäri todella uskoo ettei tehnyt mitään väärää eli hän toimi oman moraalinsa mukaan oikein jolloin kukaan ei voi tuomita häntä (antirealismi----> relativismi) ?
Mutta jos lääkäri on ihan täysijärkinen ja tiesi tekevänsä väärin silloin hän hylkäsi oman moraalinsa (rationalismi-----> velvollisuusetiikka) ?
Jutussa kuitenkin sanottiin ettei tämä ollut ensimmäinen kerta kun hänestä valitetaan joten mahdollisuus on myös siihen että hänellä on jokin psyykkinen tai sosiaalinen häiriö (naturalismi), jolloin häneltä puuttuu moraali ainakin kyseisessä asiassa.

Tapaus 2 (Riihimäen ABC-tappo)

Mielestäni aina kun on kyse tahallisesta taposta tai murhasta on kyseessä jonkinlainen häiriötila. Mutta kaikki selitykset (naturalismi, rationalismi,antirealismi) käyvät tähän tilanteeseen jotenkin. Lähtisin kuitenkin siitä että jokaisella tapahtumaan osallistuneella on jonkinlainen häiriö, koska ei normaalit ja täysijärkiset ihmiset lähde tappamaan toisiaan kadulla.
Mutta osallistujat ovat varmasti harkinneet tai miettineet asiaa edes hiukan ja päättäneet hylätä varmasti yleisimmän moraalikäskyn "älä tapa". Ajattelivat varmasti saavuttavansa jonkinlaista henkilökohtaista etua kuten oman jengin aseman vahvistaminen.
Mahdollista on myös etteivät henkilöt kokeneet tekevänsä mitään väärää heidän oman moraalinsa mukaan, koska mitään maailman kattavaa moraalia ei ole (antirealismi) Joten heitä ei voitaisi moraalisesti tuomita.

Tapaus 3 (Taikuri A. Kopponen myöntää ekstaasin käytön)

Mielestäni siinä että aikuinen ihminen ottaa pillerin silloin tällöin ei ole hirveästi pahaa, mutta jos siihen jää koukkuun ja rupeaa käyttämään enemmän, se on eri asia. Mielestäni tässä ei toimittu moraalisesti niin väärin kuin edellisissä tapauksissa, koska miehen toiminta ei välttämättä vaikuttanut muihin (ellei hän sitten oikeasti myynyt huumeita eteenpäin) Joten jos hän siis osti niitä vain omaan käyttöön eikä aiheuttanut muille huolta tai ongelmia ei hän tehnyt pahasti moraalisesti väärin (ei moraalista objektia)
Ja kuitenkin Kopponen myöntää mokanneensa, joten hän saattoi sivuuttaa moraalinsa hetkeksi muttei kuitenkaan unohtanut sitä. Eli tuskin kyseessä mikään häiriö kuitenkaan on. Henkilökohtaisen edun tavoittelua eli hyvänolon tunnetta hän tavoitteli.

-Miten moraaliteoriamme vaikuttavat siihen, miten ihmisiä pitäisi rangaista, palkita   tai hoitaa?

Jokaisella on hieman omanlaisensa moraali joten on vaikeaa löytää "kultaista keskitietä". Tämä erimielisyys vaikuttaa käsityksiin siitä miten ihmisiä rangaistaan,palkitaan ja hoidetaan. Joidenkin mielestä ensimmäisestä taposta elinkautinen joidenkin mielestä ensikertalaista ei pitäisi rangaista niin kovasti. Jonkun mielestä hyvästä koulumenestyksestä pitäisi palkita rahalla, joidenkin mielestä se vääristää opiskelijan motivaatiota ja opiskelun tarkoitusta.
Jonkun mielestä alkoholiriippuvaisia pitäisi hoitaa paremmin ja joku voi sanoa ettei heitä tarvitse hoitaa kun ovat itse itsensä liemeen saaneet.

-Millaisia rangaistuskäytäntöjä olemme taipuvaisia käyttämään, jos ajattelemme, että ns. moraaliton käytös on häiriynyttä käytöstä?

Silloin monen mielestä vankila ei ole oikea vaihtoehto, koska se voisi vain tehostaa häiriytyneisyyttä vaan psyykkinen hoiti on oikea vaihtoehto. Mielisairaalakin voi monen mielestä olla varteenotettava vaihtoehto.

-Entä millaisia rangaistuskäytäntöjä olemme taipuvaisia käyttämään, jos ajattelemme, että ns. moraaliton käytös on harkittua oman edun tavoittelua?

Silloin voidaan rangaista kovemmin, koska tiedetään että henkilö tiesi mitä teki ja harkitsi tekoaan etukäteen. Oman edun tavoittelu ei siis aina ole kaikista jaloin tavoite vaan yleensä moraalisesti hyvänä käytöksenä pidetään muidenihmisten edelle laittamista ym. Tällöin siis vankila on varmasti oikea paikka tai lievemmistä rikkeistä sakkoa.